Vielä on aikaa hypetyksille ja spekulaatioille, perjantaina se alkaa jalkapallon MM-kisat 2010.

Olen pyöritellyt ajatuksia kisoista jo tammikuusta lähtien, enkä ole edelleenkään päässyt yksimielisyyteen mikä joukkue tulee kisat voittamaan. Sydämeni haluaa mestaruuden menevän Englannille, mutta rahojani en silti saarivaltion puolesta likoon laittaisi.

Kaikki kisoihin päässeet joukkueet ovat hyviä, mutta ainakin paperilla muutama nousee selvästi ylitse muiden: Englanti, Argenttiin, Espanja ja Hollanti. Englannilla on vihdoin kasassa joukkue joka ei kalpene muiden rinnalla, mutta onhan niin ollut aikaisemminkin. Jotenkin vain tuntuu siltä, että nyt on Englannin vuoro. Ulos voittokamppailusta ei tietenkään voi laskea myöskään Saksaa, Brasiliaa tai jopa Ranskaa ja Italiaa.

Chelsea voitti tuplan Englannissa tällä kaudella, joka oli pitkälti Didier Drogban ohella Jonh Terryn ja Frank Lampardin ansiota, joiden ympärille rakentuu myös Englannin maajoukkuekkin. Englannin heikot kohdat ovat maalivahti ja ylitarjonta keskikentälle, uskon kuitenkin Don Fabion osaavan hommansa ja peluuttavansa oikeita miehiä. Maalivahdiksi on tällä hetkellä vahvasti ehdolla West-hamin Robert Green joka on tietenkin hyvä, mutta ei paras kuten joukkueen muut osa-alueet. Puolustuslinja, joka kenties on kisojen paras (ainakin paperilla) koostuu toppareista John Terrystä ja Rio Fredinandin loukkaannuttua ehkä Michael Dawsonista tai Ledley Kingistä. Laitapakkeina pelaavat todennäköisesti Ashley Colesta ja Glen Johnsonista. Keskikentällä pelaavat ainakin todennäköisesti Garreth Barry, Frank Lampard ja Steven Gerrard joka kantaa joukkueen kapteenin nauhaa. Kärjessä taas häärii viimekaudella hurjassa iskussa ollut Wayne Rooney sekä Peter Crouch, Jermain Defoe tai Emile Heskey. Mikä voisi siis mennä vikaan? Todennäköisesti kaikki, koska lähtökohdat ovat liian hyvät.

Argenttiinan hyökkäyskalusto on kisojen paras, mutta valitettavasti puolustuspäästä ei voi sanoa samaa. Kärjessä vipeltää maailman paras ja kisojen seuratuin jalkapalloilija Lionel "Leo" Messi. Messin kaveriksi päävalmentaja Diego Maradonalla on heittää sellaisia kavereita kuten Carlos Tevez, Gonzalo Higuain tai Diego Milito ym. Keskikentälläkin on hyviä pelimiehiä kuten Maxi Rodrigues, Xavier Masquerano sekä paluun tekevän Juan Sebastia Veron. Kaikki jalkapalloa seuraavat ovat ihmetelleet Maradonan valintaa jättää "El Tracktor" Esteban Cambiason pois joukkueesta, kenties syy selviää kun näemme miten Argentiina pelaa ja menestyy kisoissa. Puolustuslinja on ainakin allekirjoittaneen mielestä luokaton verrattuna muiden suurien maiden takalinjoihin, kuten Englannin, Portugalin, Italian ja Espanjan. Jotkut asiantuntiat mm. Urheilulehden MM-ekstran kirjoittaja povaavatkin Argenttiinan kisoista tulevan katastrofi. Itse kuitenkin veikkaan Argenttiinan menevän alkulohkostaan jatkoon, vaikka pelaisi pelkällä Messillä .

Karsintalohkon puhtaalla pelillä pelanneen Hollanin mahdollisuudet ovat pienet ottaen MM-kisojen historian huomioon, että aina ovat isot egot törmäilleet pukukopissa ja sen ulkopuolella tulehduttaen joukkuehengen. Myös Hollannilla kuten Argentiinallakin puutteet löytyvät puolustuspäästä. Hyökkäyksessä Hollannilla on paljon tulivoimaa kuten Robin Van Persie, Arjen Robben ja Dirk Kayt, Keskikentän kapellimestareina toimivat Rafael Van der Vaart tai Wesley Snejider ja taspainottavana pelaajana Nigel De Jong. Aika näyttää riittääkö se sittenkään loppuun asti.

Kisojen paras joukkue löytyy kuin löytyykin kesän 2006 Euroopanmestarilta Espanjalta, jonka miehistöstä ei ainakaan allekirjoittaneen mielestä heikkoa lenkkiä löydy. Hyökkäyksessä pelaavat itseoikeutetusti Fernando Torres ja David Villa. Keskikentälle Espanjalla on jopa ylitarjontaa, kun pelipaikoista kilpailevat Cesc Fabrecas, Xavi, Xabi Alonso, Senna ja Silva. Puolustusta johtaa Carles Pujol ja palloja torjuu Real Madridin monivuotinen ykkösmies "Saint Iker" aka. Iker Casillias.

Vaikka Italian ja Euroopan valloittanut Internazionale onkin Italiasta Milanosta, ei sen avauskokoonpanossa pelannut ainuttakaan Italialaista. Viime kisojen sankarit ikääntyvät, eikä minulla ole nuorista tulokkaista paljoakaan tietoa. Italia  voi silti hyvinkin marssia pitkälle 1-0 voitoillaan, mutta mestaruuden uusimiseen sen materiaali ei tule riittämään.

Kisojen kestosuosikki Brasilia on vahva ehdokas, mutta ei kuulu suosikkeihini. Afrikkalaisen jalkapallon toivo lepää taas kerran Norsunluurannikon, juuri kisojen alla kätensä murtaneen ja Englannin valioliigan maalikuninkaan Didier Drogban varassa, mutta ihmeitä saa tapahtua mikäli se jättää taakseen Portugalin tai Brasilian alkulohkossaan. En myöskään usko aasialaisten yltävän mitalipeleihin, vaikka salaa toivonkin Koreoiden kohtaamista jalkapallon merkeissä.

Omilla veikkauksillani on yleensä ollut tapana toteutua päivastaisina ja olen yleensä ollut parempi jälkiviisaana jälkipyykinpesijänä kuin tulosten veikkauksessa.